Pitänee tässä alkaa kiriä kiinni pitkäksi venynyttä kirjoitustaukoa. Täällä päässä on ollut yhteydet vähäsen jumissa, joten en ole edes päässyt blogiin kiinni.
Jos nyt jostain pitäisi aloittaa niin aloitetaan vaikka yöelämästä. Täällä eivät paikalliset paljonkaan juhli, tai ainakaan opiskelijat. Opiskelijoilla on meinaan lauantainkin koulua, joten perjantaina mennään länkkäreiden ja rikkaiden tahtiin =) Ja mitä juomiseen tulee niin eipä kiinalaisilla yövipeltäjillä ole paljoa annettavaa. 2 kaljaa ja kotiin nukkuun...
Noh, meidän ensimmäinen ryyppyreissu sai tietnkin alkunsa jo heti ensimmäisenä perjantaina. Ei muuta kun kaupasta hakemaan virvokkeita, siis niitä oluelta maistuvia, ja takaisin kämpille. Ja mitä hintoihin tulee, niin eipä juuri päätä huimaa! Keissi kaljaa 6 euroa, viinit luokkaa 1-10 euroa ja pullo Jim Beam viskiä taisi olla 16 euroa. Eli kaikille jotain ja kohtuulliseen hintaan. Eipä juuri jää jääkaappiin muulle tilaa kuin oluelle. Jos joitan muuta, niin jugurttia ehkä ja pakkasen puolelle mäkkärin tuplajuustoja, nam.
Paikallinen olut on itseasiassa aika hyvän makuista. Pitää vaan muistaa tarkistaa kuinka paljon volttia on tarjolla. Voihan se vähän harmittaa kun osanut pari keissiä 2.4% vahvuista olutta. Vahvin taitaa olla yski "tumma" olut, 4.7%. Eli ihan selvinpäin ei tarvitse koko aikaa olla. Taitaa kuitenkin olla niin, että riisiviina on se kova juttu täällä. Mainonta on ainakin kovaa ja tarjonta myös. Löytyy pienistä taskumatin kokoisista pulloista aina koko perheen kattaviin 4 litran kannuihin.
Liian pieni kaappi
Vieläkö joku muistaa kyseisen tölkinkannnen?
Täytynee olla hemmetin hyvää riisiviinaa ku uskaltaa äijä noin peukkuaan sojottaa!
Yöelämä jatkuu. Ensin kämpillä hyvät pohjat ja siitä sitten taksilla baariin. Ensimmäisellä kerralla suuntasimme VOX nimiseen baariin. Baari on siitä erikoinen, että siellä käy paljon muita vaihtareita eikä niinkään paljoa paikallisia. Aika kälynen paikka, mutta jos iso kalja maksaa 50 senttiä niin ei voi valittaa. Tiskille on mukava mennä ja tilata "shi ping pi jiu", eli kymmenen pulloa olutta =) Eipä tarvitse sitten kokoajan ravata... Musiikki oli aika pitkälti puhelaulua ja RnB:tä, eli kakkaa. Mutta olihan tanssilattialla aina muutaman kerran käytävä laittamassa jalalla koreasti.
Baarissa oli myös biljardipöytä ja pöytäjalkapallopeli. En sitten tiedä kuinka hyviä paikalliset ovat pöytäfutista pelaamaan kun eivät edes tarvitse pohjaa pöytään?! Bilistä yritetään aina päästä pelaamaan mutta jonot saattavat olla jopa 2 tunnin mittaisia joten kaljaa menee reilusti ennen omaa vuoroa. Minä pidän edelleen ennätystä, jolloin pussitin kunnon tumuissa neljä palloa putkeen. Yleisö mylvi ja öykkäröi vieressä mutta hermot olivat kun rautaa, tai sitten ei pystynyt kun keskittymään kuin yhteen asiaan kerrallaan...
Valitettavasti paikka meni jo kahdelta kiinni vaikka kukaan ei ollut valmis lähtemään. Siitä sitten mäkin kautta kotia maate...
Poikien "pallo kokoajan ilmassa" pöytäfutis
Olutta on, minä tajoan!
Baariin sai tuoda myös lemmikit. Sairasta minun mielestäni, mutta olihan murrelle pakko pusu antaa =) (oikeasti, salaman välähdyttyä koira lankesi kanssani suudelmaan)
Jaa, että valkoiset eivät osaa muka tanssia! Likka hoksas heti ku lähti taksikuski ja muurari käyntiin. Ja kuvassa on eri paita koska kyseessä on eri ilta. Ei joka reissusta vissiin tarvi kirjoitella =)
Baarin seinällä oleva liittaulu jonne oli piirreltyä lippuja ja tervehdykisä eri vaihtareilta toisille vaihtareille. Minä laitoin myös omani, ehkä omalaatuisin mutta kuitenkin. Naantali voittoon!Lauantai. Uusi päivä ja uudet oluet. Päivällä ei juuri juhlittu mutta iltaa kohden homma parani.
Tällä kertaa emme menneet samaan paikkaan vaan kohdistimme suuntimemme kohti Charm Clubia. Nimi antoi ainakin ymmärtää että kyse olisi enemmäkin yökerhosta kuin baarista. Heti pihaan saapuessamma huomasimme että ttäällä ei kalja irtoa samaan hintaan. Ovella meidät vastaanotti joku äijä saattaen meidät aina yökerhoon ja omille paikoille. Saimme oman sohvaloossin. Kiva.
Paikka oli aika täynnä ja musiikki pauhasi lujaa. Baaritiskille mentäessä homma saikin omituisen käänteen. Tiskillä ei näkynyt ainuttakaan pulloa eikä lasia. Meille annettiin laput jossa oli kuvilla varustetut tarjoiluehdotukset. Oli settejä joss oli kalaa ja kymmene olutta, popcornia ja herneitä oluen kera ja meidän onneksemme myös kuuden oluen settejä. Sellaista sitten tilaamaan. Tilaus itsessäänkin oli jo aika perversiä. Annoimme rahamme jollekin "tarjoilijalle" joka lähti hakemaan kaljoja jostain muualta. Siinä sitten tiskillä odottaessamme saimme tuntea paikallisten poikien selkääntaputukset ja hellät silitykset. Tyynesti kun otti niin ei tullut mustelmia kenellekkään. Ilmeisesti kiinalainen tapa pitää seuraa olutjonossa. Kun "tarjoilija" saapui viimeinkin saimme kaikki oluemme, Carlsberg, ehkä paskinta olutta mitä olen ikinä juonut. Mutta kun muuta ei ollut niin minkäs teet.
Siitä sitten kun olutta oli tarpeeksi nautittu tartuimme kiinni tanssilattialla pyörivään letkaan. Letka kiersi muutaman pöydän ja siitä takaisin tanssilattialle. Hetkeä myöhemmin ajattelin laittaa paremmaksi. Lopputulos: baarissa noin 100 ihmistä joista 6 eivät olleet letkassa =) Niin sitä pitää!
Saimme olueiden kera jotain pikkupurtavaa jotka näyttivät homeisilta herneiltä. Ihan syötäviä.
Tässä siis Charm Club pihalta katsottuna.
Sponsorointia oli harrastettava jotta kesätyöpaikka varmistuisi. Onnistuin.
Timo (FatBoy) ja Aku. Mitä aku tekee tuossa asennossa on mysteeri.
Homeisia herneitä.
Jossain vaiheessa iltaa huomasimme katosta roikkuvan tanssihäkin. Ilmeisesti joku jopa nbähnyt että siellä oli tanssinut jopa kolme pikkukiinalaista samaan aikaan. Saimme sitten Henkan kanssa loistoidean mennä itsekkiin häkkiin vähän joraamaan. Häkki heilui kun Ruisrockista poistuva polkupyöräilijä ja natisi kuin vanhapiika kurkkuhyllyn edessä.
Hetken aikaa kaikki meni hienosti ja tanssi kulki. Yleisö oli mukana ja jotkut jopa vaativat paitoja pois. Rajansa kaikella. Hetken jo luulimme että helahoit tulis rätinällä katosta alas, mutta kuinkas kävikään....
... tanssi loppui kun lentääkään ei osaa. Kohdaltani ohut vaneri ei kestänyt ja tipahdin läpi. Jostain kummasta syystä ehdin kuitenkin ottamaan tangosta ja kaiteesta kiinni enkä pudonnut kokonaan, kuten kuvasta huomaa. Onneksi henkilökunta oli itsekkin riemuissan ja ojensi pöytää ja tuolia alle että pääsime hökötyksestä alas. Taas oivallinen osoitus kiinalaisesta laadusta. Tällaista siis Wuhanin yöelämässä.
Seuraavaksi tarina päivästä eläintarhassa (K-18)
No comments:
Post a Comment