Ensivaikutelma

Wuhan 28.2.2007

Päivä lähti käyntiin Peter ohjeistamalla kampus esittellä. Täältä löytyy urheilukenttää, koripallokenttää, tenniskenttää, kenttää ja jonkun näköinen lasten punttisali. Sekin siis taivasalla. Kampus on todella suuri, noin 20 000 asukasta. Talojen laatu vaihtelee suunnattomasti. Meidän talo edustaa parhaimmisto, mutta alueelta löytyy vielä hienompiakin. Hieman käy sääliksi raukkoja kun joutuvat moisissa murjuissa asumaan. Ahkeralla kiinalaisopiskelijalla on täällä huonommat oltavat kun varissuolla asuvalla kebablordi Ahmed al Fatajlla. Toiselle vaan Kela ei maksa mitään.
Kampus sijaitsee keskustasta noin 10 km päässä, eli taksilla noin 1,90 euroa. Matkan pituus tosin vaihtelee kuskista aikastas paljon. Joskus taksi voi maksaa jopa huikeat 4 euroa. Pärähdyttävän kallista! Kampus on jaettu kahteen suurempaan alueeseen jotka sijaitsevat ison tien molemmin puolin. Koulumme on tien toisella puolella, mutta ei hätää, alikulkutunneli on olemassa. Tosin, ketä kiinnostaa käyttää kun kerrosta ylempänä on tarjolla extremeä "Tohon vois ehtiä väliin" tien ylitystä. Luokkamme on tietenkin talon seitsemännessä kerroksessa josta näkymä on huikea. Ilmeisesti katoilla sijaitsevat härvelit ovat lämminvesivaraajia, kait. Minun silmääni näyttävät enemmänkin joltain maalipoisto raaputtimilta. Luokkahuone on kylmä ja kolea. Ei anneta haitata. Vessasta voi hakea hengen ruokaa. Oppii ainakin hallitsemaan rakkoa paremmin ku ainoa vessa on samassa kerroksessa. Tämä voi kuullostaa typerältä, mutta jos ränni ja seinä kuullostaa miellyttävämmältä kuin kotoinen posliini, niin be my guest vaan.

Koulun ja vessan ihastelun jälkeen olikin aika ruokailla. Peter, Kiinankilen opettajamme, vei meidät hieman kallimpaan ja hienompaan paikkaan syömään. Meidät saatettiin omaan huoneeseen pois paikallisten hälinästä ja melkeestä. Pyöreä pöytä, pöydällä pyöreä lasinen taso. Läträtä ja sikailla saa, siitä antoi Peter hyvää mallia sotkemalla teetä pisin pöytää. Halusimme heti alkuun päästä maistelemaan jo tutumpia makuja mutta myös jotian uutta. Oli possua, kanaa (kokonainen pilkottuna kippoon paprikan ja salaatin kera), lammasta ja tofua. Possu oli tulista ja aivan sairaaaan hyvää! Ai niin, haarkoita ei ollut, jotan syöminen oli aluksi aika hankalaa mutta loppua kohden pienimmätkin paprikan rämmäleet nousivat tikuilla nälkäisiin suihin. Mielenkiintoisimmat uutuudet: lootuskukan juuri (kuin peruna, joka jätti suun täyteen tahmeita seittejä) ja pieni luumu joka maistui ihan vaan luumulle. Koko lysti kymmeneltä hengeltä 258 yania, eli 25,80 euroa ja kaupanpäälisiksi saimme vielä ilotuliteita ja raketej. Ei paha.
Loppupäivä taisikin mennä perustarvikkeita ostellessa ja uuteen kotiin ja naapurustoon tutustuessa.































Kuvassa ravintolamme tuoretavara varasto. Sisältää sammakoita, kilppareita, monneja ja kaloja. Tarjolla elävinä ja kuolleina.